BLOGI 6 - Stressi ja sen hallinta
Mistä stressissä on kyse?
Kyllä, tämä on se ystävä, joka on varmasti tullut meille kaikille jossain elämän vaiheessa enemmän tai vähemmän tutuksi. Se koputtelee koeviikolla takaraivossa, estää sinua nukkumasta kun sitä vähiten toivot ja kaikista kovimman kiireen hetkellä saa sinut pudottamaan avaimet lattialle. Kuitenkin tämä on myös se, joka saa sinut pinnistämään vaativat urakat loppuun asti, virittää aktiiviseen toimintaan ja herättää sinut joka aamu uuteen päivään – ei siis hyvä eikä paha, eihän?
Stressi syntyy suhteessa koettuihin resursseihin ja tavoitteisiin, sekä ympäristön vaatimuksiin (Suomen mielenterveys ry 2019). Se minkälaisiksi koemme omat kykymme selvitä tilanteesta itse asetettujen tavoitteiden tai ympäristön asettamien haasteiden suhteen, vaikuttaa stressireaktion syntyyn (Suomen mielenterveys ry 2019). Stressillä on kuitenkin myös puhtaasti biologisperäisiä tehtäviä elimistössämme.
Fysiologinen stressireaktio valmistelee ihmistä taistelemaan tai pakenemaan ja elimistö pyrkii vapauttamaan kaikki mahdolliset voimavarat käyttöön. Lyhytaikaisena stressireaktiolla on positiiviset vaikutukset, mutta pitkittyessään stressistä kuormittaa elimistöä ja kääntyy negatiiviseksi ilmiöksi.(Mehto 26.9.2019)
Miten stressiä hallitaan?
Stressin kasvaessa liian suureksi on olennaista osata hallita sitä. Omasta persoonasta johtuva ärsykeherkkyys ja kehon viestit kertovat miten paljon, tai vähän, yksilö kestä stressikuormaa. Yksilöllinen palautuminen tulisikin suhteuttaa näihin tekijöihin.
Palautumis- ja hallintakeinoja on useita, toiselle toimii ulkoilu ja toiselle ystävien näkeminen. Tärkeintä on kuitenkin rauhoittaa elimistö ja palauttaa hallinnan tunne, sekä oppia priorisoimaan asioita (Mehto 26.9.2019).
Myös omalla suhtautumisellamme stressi-ilmiöön on vaikutusta. KellyMcGonigal luennoi TedTalk-jaksossaan ”How to make stress your friend” tutkimustuloksista, joilla osoitettiin stressiin suhtautumisen vaikuttavan elimistön fysiologiseen stressireaktioon. Mielikuva stressistä positiivisena ja luonnollisena elimistön reaktiona, joka ikään kuin tsemppaa parempaan suoritukseen vähensi verisuonten seinämän jännitystä ja vaikutti täten edelleen liitännäissairauksien riskiin - eli oli terveydelle vähmmän vaarallinen stressireaktio. Kun taas olettamus stressistä negatiivisena asiana, oli itseään ruokkiva ennuste eliniän lyhenemiselle.
Suosittelen kuuntelemaan koko McGonialin TedTalk-jakson jossa hän kertoo myös stressireaktion itseäänkorjaavasta järjestelmästä, joka liittyy oksitosiinikiertoon ja vuorovaikutukseen hakeutumisesta stressireaktiossa.
Lopetan tämän blogikirjoituksen samoihin tunnelmin kuin edellisen tunne-teemaisen postauksen – miten valtavan ihmeellinen mieli ja keho meillä onkaan voimavaranamme, kunhan vain opimme ymmärtämään sitä joka päivä hiukan paremmin.
Lähteet:
Mehto, T. 26.9.2019. HR- ja esimiestyön lehtori. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. Luento. Helsinki.
McGonial, K. 2013. "How to make stress your friend" TED Talks. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=RcGyVTAoXEU&t=633s Katsottu: 27.9.2019
Suomen mielenterveys ry. 2019. Stressi kuuluu elämään. Luettavissa: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-elämään Luettu 27.9.2019
Kiva blogi stressistä ja sen hallinnasta yleisellä tasolla. Jotenkin olisin tähän toivonut enemmän mukaan reflektiota itsestäsi ja omasta elämästäsi.
VastaaPoistaMoikka Miia! Minusta oli mahtavaa, kun mainitsit ajattelun stressistä positiivisena tekijänä. Stressin ei tarvitse aina olla negatiivista. Kuitenkin aina, kun joku sanoo, että "nyt stressaa...", on harmi ettei se koskaan ole positiivista. Meidän kaikkien tulisi oppia näkemään joskus stressi positiivisena ja boostaavana tekijänä toiminnassamme.
VastaaPoistaOn ollut super kiva ja mieltä avartava kokemus päästä lukemaan ajatuksiasi kurssin aiheista! Kiitos Miia! :)
Hei! Mielenkiintoinen blogi ja tosi mielenkiintosia nuo tutkimustulokset siitä, että oma asenne ja mielikuva stressistä vaikuttaa terveyteen asenteen mukaisesti. Onkin hyvä tiedostaa, miten itse suhtautuu stressiin ja milloin positiivinen stressi muuttuu negatiiviseksi. Tunnistaminen ei ole itsestäänselvää, vaan vaatii henkilöltä oikeaa suhtautumista itseensä ja itsereflektiota. Erityisesti työelämässä on hyvä kiinnittää huomiota stressitekijöihin, sillä liika kuormittuminen voi johtaa burn outiin. Työelämä on muuttunut yhä kiireisemmäksi, joten henkilön täytyy oppia johtamaan itseään oman hyvinvointinsa vuoksi. Kiitos blogeistasi ja ammentavista tietolähteistä! :) Toivon, että kurssi sai sinut innostumaan itsensä johtajuudest!
VastaaPoista