BLOGI 1 Lähtötilanne itsensä johtamiseen ja coachaukseen

Kuka, mitä, miksi ja muut kliseet 

Hei tämän blogin takaa löytyy 24-vuotias nuori nainen, jonka elämänpolku on johtanut muutaman mutkan kautta liiketalouden sekä edelleen HR- ja esimiestyön opintojen pariin. Taustalta löytyy voimakas intohimo ravitsemustieteeseen ja terveyden edistämiseen, aiempien yliopisto-opintojen puolesta. Koenkin näiden kahden alan muodostavan yhdessä täysin itseni näköisen kokonaisuuden.  Toivon voivani hyödyntää aiempaa osaamista myös nykyisten opintojen tulkintapohjana, mutta sitäkin enemmän haluan oppia ymmärtämään myös täysin uudenlaisia näkökulmia ja todellisuuksia, joiden kautta peilata arjen ilmiöitä.

Esimies itsensä johtajana ja coachina ajatusriihi

Olenkohan ainoa, jolle coachaus soittaa välittömästi vain yhtä kelloa – nyt puhtaan urheilusta. Kuitenkin hetken pyöriteltyäni aihetta, muistan lukeneeni joskus aiheesta artikkelin ja liitän termin joitain vuosia sitten voimakkaasti trendanneeseen ilmiöön ’elämäntapaohjaus’.

Mielestäni kuitenkin urheilucoachiin kiteytyvät yhtä lailla coachauksen pääpiirteet, jotka muille ihmisille näkyvät ulospäin; valmentaja tarjoaa puitteet kehittymiseen, tarkkailee, kuuntelee, tsemppaa ja motivoi. Parhaimmassa tapauksessa valmentaja saa työskentelemään oman mukavuus alueen ulkopuolella ja ponnistamaan suorituksiin, joihin ei itse uskoisi pystyvänsä. Samat tavoitteet ilmenevät myös muissa coachauksen muodoissa, tapahtui se niin ulkopuolisen ammattilaisen johdosta tai omalähtöisesti. Tarkoituksena on löytää itsensä johtamisen apuvälineitä ja tätä kautta reittejä toimia ja suoriutua menestyksekkäästi (Anna 2015 ).  Näiden ajatusten parista lähdin laajentamaan ymmärrystäni coachauksesta ja itsensä johtamisesta. Luennolla kävi kuitenkin hyvin nopeasti ilmi että niin coachauksessa, kuin myös älykkäässä itsensä johtamisessa kaiken a ja o on itsetuntemus. Pentti Sydänmaanlakan (2006) teorian mukaan älykäs itsensä johtaminen kiteytyy kolmen toiminnan ympärille, joita ovat itsetuntemus, riittävä itseluottamus sekä näitä molempia edellyttävä reflektointitaito.

Miten johdan itseäni? - Välillä on vaikeinta olla itsensä pomo 

Lähes kaikissa arjen päätöksissä joudumme enemmän tai vähemmän punnitsemaan päätöksen vaikutuksia tulevaisuuteemme tai läsnäolevaan hetkeen. Toisinaan se tapahtuu lähes automaattisesti kun taas joskus on hyvä pysähtyä tietoisesti punnitsemaan eri vaihtoehtoja. Tällainen tietoinen kyseenalaistaminen ja pohdinta auttaa ratkaisemaan mihin suuntaan juuri minun kannattaa asioita viedä ja miksi. Itsetutkiskelu kirkastaa lähes poikkeuksetta omia motivaatiotekijöitä, joiden perusteella päätöksenteko helpottuu. Omalla kohdallani itsetutkiskelu auttaa asettamaan eri elämänalueet tasapainoon, pyrkimään rationaalisesti ja innolla kohti itse asettamiani päämääriä kuitenkin muistaen olla empaattinen itseäni kohtaan. Toisinaan sitä sukeltaa liian syvälle vedenpinnan alle tutkiskelemaan vihjeitä omista tiedostamattomista puolistaan, että saattaa unohtaa klassisessa teoriassa kuvatun jäävuoren huipulla tapahtuvat toiminnot kuten sovittuun tapaamiseen lähtemisen ajallaan. 

Lähteet:
Sydänmaanlakka, P. 2006. Älykäs johtajuus: Ihmisten johtaminen älykkäissä organisaatioissa. Helsinki: Talentum. 

Pennonen, A. 2015 Mitä on coaching? - Valmennuksesta apua uraongelmiin tai henkilökohtaisen elämän haasteisiin. Anna.fi Luettu: 28.8.2019. Luettavissa: https://anna.fi/hyvinvointi/mita-on-coaching-valmennuksesta-apua-uraongelmiin-tai-henkilokohtaisen-elaman-haasteisiin